Varhaiskasvatuksen opettajia tulee jatkossakin kouluttaa muiden opettajien tapaan yliopistoissa. Esitys viime hallituskaudella laaditun varhaiskasvatuslain avaamisesta Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto tyrmää täysin. Varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa osana suomalaisten lasten koulutuspolkua ja koulutuksellisen tasa-arvon tuottamisessa. Nyt tämä uhataan romuttaa. Varhaiskasvatuksen opettajapula on vallinnut jo pitkään, eikä se syntynyt lakimuutoksen myötä, toisin kuin tiedeministeri ministeri Petri Honkonen esitti STT:n haastattelussa. Esityksensä perusteluna Honkonen esitti helpottaa varhaiskasvatuksen opettajapulaa. Vuonna 2018 varhaiskasvatuslaissa muutetut kelpoisuusvaatimukset eivät ole vielä edes voimassa, sillä viimeiset varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuden saavat sosionomit valmistuvat vuonna 2023. Yliopistollisen opettajakoulutuksen keskeinen merkitys ja arvo on siinä, että se muodostaa oppimispolun alun. Kaikki opettajat opiskelevat samoissa opettajakoulutuslaitoksissa, muodostaen yhtenäisen tieteelliseen tietopääoman yliopistoissa, josta lapset päiväkodeissa ja kouluissa hyötyvät. Varhaiskasvatuslaki rakentuu aivan keskeisesti lasten oikeuksiin, joka on pidettävä mielessä aina varhaiskasvatuksesta keskusteltaessa. On jo pitkään ollut nähtävissä suomalaislasten heikentyneet oppimistulokset. Kaikki lapset eivät osaa kunnolla lukea peruskoulun päättäessään. Suomalaisten korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on pysähtynyt ja samaan aikaan koulutuksen periytyvyys ja sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ovat nousseet tärkeiksi keskustelun­aiheiksi. Varhaiskasvatuksen merkitys koulutuksellisen tasa-arvon edistäjänä on aivan keskeinen, Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen korostaa. Honkosen esitys opettajakelpoisuuden avaamisesta myös sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeatutkinnon suorittaneille sosionomeille romuttaa koko varhaiskasvatuslain uudistuksen. Viime hallituskauden varhaiskasvatuslaki oli merkittävä ja historiallinen edistysaskel varhaiskasvatuksessa, jota on rakennettu pitkään. Varhaiskasvatuslailla pyrittiin varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden parantamiseen ja laadun yhdenvertaistamiseen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen suorittama arviointi (2019) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutumisesta on huolestuttava, jossa huomio kiinnittyy opettajakoulutuksen suorittaneiden pieneen määrään vastaajissa. On tunnustettava, että mahdollinen opettajakelpoisuuden väljentäminen tulisi olemaan asia, johon joudutaan jälleen palaamaan, kun arviointeja esimerkiksi normiluonteisten opetussuunnitelmien toteutumisesta jälleen tehdään. Varhaiskasvatus ei tarvitse enää poukkoilevaa politiikkaa, vaan määrätietoista ja suunnitelmallista varhaiskasvatuslain osoittaman suunnan toimeenpanoa. Päiväkotien henkilöstö kaipaa päättäjiltä nyt viime vuosina esitettyyn suuntaan nimenomaan työ- ja kehittämisrauhaa, Pakanen alleviivaa. Varhaiskasvatuslaissa on osoitettu suunta sosionomien vahvalla osaamiselle, jota pystytään nyt hyödyntämään varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävässä, Pakanen jatkaa. Eri koulutustaustaisille on eri vahvuuksia, joita nykyinen laki antaa mahdollisuuden hyödyntää. Varhaiskasvatuksen opettajapula ratkeaa, kun yliopistot kouluttavat riittävän määrän varhaiskasvatuksen opettajia ja samalla kiinnitetään huomio palkkaukseen ja opettajien työoloihin. Yliopistot tarvitsevat myös pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien ja maistereiden aloituspaikkojen vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.